Helpot helmisudenkorennot

Nyt on väännetty rautalankaa. Helmisudenkorento on ehkä yksinkertaisin metallilangasta ja helmistä tehtävä koriste. Olen aiemmin tehnyt myös mustakeltaisen hämähäkin sekä sinitiaisen – huomattavasti vaikeampia töitä. Keskittymiskyky on lähinnä koronan takia nyt nollaluokkaa, joten tartuin tähän tuttuun, nopeaan ja helppoon projektiin. Minulla on monessa sävyssä ja koossa särmikkäitä muovihelmiä, jotka sopivat näihin korentoihin hyvin. Siivet ovat hopeanhohtoisia siemenhelmiä. Neulaahan näissä töissä ei tarvita, vaan helmet pujotellaan suoraan ohueen metallilankaan.

En katsonut mallia mistään ohjekirjasta, ajattelin, että osaan ilmankin. No joo, vasta viimeisessä, vihreässä sudarissa sain siivet asettumaan mieleiselläni tavalla. Korennot voisi laittaa tikun nokkaan ja tökkiä kukkaruukkuihin. Tai ehkä koristelen hiuspannan tai -soljen näillä. Olen tässä vähän innostunut övereistä hiuskoristeista ja statement-koruista (kauhea sana!), vaikka itse en panisi sellaisia ylleni kuin johonkin naamiaisiin tai teemapukujuhliin. Itse asiassa haluaisin tehdä prinsessan kruununkin!

Olen vaihtanut eilen ja tänään kukkien multia ja aloittanut lannoituskauden. Minulla on värikkäitä suojaruukkuja kasveille. Rönsyliljanalku, jonka sain talvella riutuneena huonekasvikirpparilta, sai keltaisen ruukun. Patterin paahteesta hieman kärsinyt hopeaköynnös sai pinkin. Vielä olisi vihreä ruukku, siihen tulee joko kilpipiilean tai rahapuun pistokas. Peikonlehti voi hyvin ja puskee uusia lehtiä. En kyllä ymmärrä miten sen mullat voisi vaihtaa, kun kasvi on valtavan kokoinen.

Ja vielä: minulla on Instassa uusi tili hengellisille kirjoille ja uskoon liittyville pohdinnoille: @ihanavalkeus

Terveyttä ja sinniä edelleen joka torppaan! Pääsiäinen on muuten jo ensi viikolla (!!), joten on aika ruveta väkertämään pääsiäiskortteja. Esittelen täällä aikaansaannokseni, kunhan pääsen ideavaiheesta toteutukseen. Avainsana on kuitenkin muna!

Vanhaan aikaan, kaksi viikkoa sitten

Puolen vuoden blogitauko teki hyvää. Nyt tuntuu siltä, että voisin taas kirjoitella. Tilannehan on sellainen, että kotoa ei paljon poistuta. Liiolii on ollut aina enemmän tai vähemmän kotoilublogi. Tämä kotihiiri sopeutuu kyllä, kunhan nyt maailma ympärillä pysyisi jotenkuten pystyssä. Huomasin puhuvani kahden viikon takaisesta, että "vanhaan aikaan" oli niin ja näin. Missähän mennään, kun tästä maanantaista on kulunut pari viikkoa?

Paras ottaa päivä kerrallaan ja uppoutua katsomaan jakso Strömsötä silloin tällöin. Minulla on noin vuoden Strömsö-jaksot katsomatta Yle Areenasta. Selailen myös Pinterestiä irrottautuakseni ahdistavaksi käyneestä uutisvirrasta. Käsityöt imaisevat myös tehokkaasti mukaansa. Teen koskettelukirjaa, josta kerron tässä jonain päivänä enemmän. Osallistuin talvella myös pieneen keramiikkatyöpajaan, jossa tein kuvan napit. Ensimmäisellä kurssikerralla muovailtiin, toisella lasitettiin. Kurssin opettajana oli keraamikko Riitta Hinkkanen.

Minulla oli Lapinlahden Lähteen kahvilassa pikkuruinen vitriininäyttely, jossa oli esillä huovutettuja ja kirjailtuja kiviäni. En tiedä moniko sen sieltä äkkäsi.

Ylläolevan kuvan taustalla häämöttää ikuisuusprojektini mummonnelkkupeitto. Olen tehnyt sitä nyt kaksi vuotta! Enää puuttuu kolme tilkkua. Sitten palojen yhdistäminen virkkaamalla, koko homman melkein työläin osuus.

Meillä on kaikki kirkot nyt kiinni, mutta Helsingin ortodoksinen seurakunta lähettää papiston ja kanttorin toimittamia palveluksia nettiin. Koko suuren paaston aika menee näin, myös pääsiäinen. Ehkä pitempäänkin, kuka tietää?

Terveyttä ja sinniä kaikille. Pidetään yhteyttä ihmisiin. Täytyy sanoa, että vähän naiivisti ajattelin, että tämä k-aika lisäisi yhteydenpitoa, mutta ei niin ehkä olekaan? Mikä havainto teillä on? Mutta oli miten oli, en jää odottamaan, että joku ottaisi minuun yhteyttä, vaan lähetän itse etanapostia ja aion myös soittaa "näköpuheluita" ainakin isälleni. Joskus kaipaan 90-lukua (tosi vanhaa aikaa siis) ja sitä, kun lankapuhelimella soitettiin kavereiden kanssa parituntisia puheluita (ja äiti jäkätti mahdottomasta puhelinlaskusta).

Kommentit ilahduttavat, mutta valitettavasti Bloggerin häiriön takia en pysty edelleenkään kommentoimaan juuri kenenkään blogiin. Käyn kuitenkin lukemassa. Hetken jo harkitsin muuttoa WordPressin puolelle, mutta täällä sitä toistaiseksi ollaan.