Art Journal -päiväleiri (ja arvonnan voittaja)

Kolme päivää vierähti Tikkurilassa Vantaan aikuisopiston kesäisellä päiväleirillä Art Journalin eli taidepäiväkirjan parissa. Kurssin opettajana toimi innostava Salla Porra. Itse tein oman artsuni vanhaan kirjaan, jonka löysin kirjaston kierrätyshyllystä. Valitsin kirjan paitsi kauniin kannen perusteella, myös siitä näkökulmasta, että antaisin uuden elämän opukselle, jota hyvin harva – jos juuri kukaan – haluaisi enää lukea. Kirja on ruotsinkielinen romaani vuodelta 1964, vähän tunkkaisen hajuinen, mutta sidonnaltaan vielä ok-kunnossa.

En nyt ihan jokaista aukeamaa kuvaa tähän, mutta laitan joitakin esimerkkejä aikaansaannoksistani. Nämä sadepilvet tein ensin liimaamalla kollaasin japaninkielisistä (vai kiinan?) lehtileikkeistä erilliselle paperille ja vetämällä sitten akryylimaaleja käytöstä poistetulla luottokortilla koko paperiarkin yli. Rento tapa saada aika näyttävää jälkeä. Sadepisarat on leikattu pistekirjoitusarkista.

Akryylimaalit ja luottokortti -tekniikkaa käytin monella sivulla kollaasin päälle. Ympyrät ovat kivoja, parhaimmillaan vapaalla kädellä leikattuina.

Tämän aukeaman tein usempaan kertaan uusiksi. Revin pois ja liimasin uutta päälle. Sivulla on mm. nuottipaperia, sapluunan läpi töpötelty kuvio, lahjapaperia ja vapaata tussikuviointia.

Osan kirjan sivuista revin osittain pois ja liimasin vihreästä ja keltaisesta paperista "nurmikkoa" sivujen taakse. Tuli siis tällainen vähän kolmiulotteinen juttu.

Tämän aukeaman rätväkkä värimaailma ei iskenyt sitten yhtään, enkä pitänyt myöskään valmiiksi leikatuista kuvioista, liian säännöllisiä makuuni. Mutta aina ei tule sellaista kuin haluaisi. Silloin voi joko vetää maalia tai gessoa päälle ja tehdä uudestaan, tai hyväksyä epätäydellisyytensä ja jatkaa harjoituksia seuraavalla aukeamalla.

Mutta esimerkiksi akvarellipuukynillä sai aika kivaa jälkeä. Vanhat valokuvat yhdistettynä muinaisen fysiikan oppikirjan otsikoihin saivat aikaan absurdejakin puhekuplia. Valkoinen maalikynä on kiva kapistus. Sillä tein kirjan sivuille valkoisia palloja, jotka ympyröin lopuksi ihan ohuella mustalla huopakynällä.

Joillain sivuilla jätin tarkoituksella jonkin sanan tai lauseen näkyville ja korostin sitä, kuten tässä. ("Oveen koputettiin.")

Kurssi oli mukava irrottautuminen arjesta, oli kivaa keskittyä tekemiseen useamman tunnin ajan kolme päivää peräkkäin. Toisten materiaalit inspiroivat aina kokeilemaan jotain uutta, vaikka kotonakin askartelulipasto tursuilee. Itse ihastuin sapluunoihin ja ehkä leimailuin mahdollisuudetkin jäivät polttelemaan. Minulla on myös gellipainannan välineet kotona. Se on monipuolinen tapa tehdä yllätyksellisiäkin printtejä. Pitäisi kokeilla taas. Oli myös mahtavaa tehdä artsua kurssilla samanhenkisessä seurassa, jossa kukaan ei ihmetellyt "mitä ihmettä sä oikein teet". Luovaa leikkiä. Jatkan, ehdottomasti. Ehkä teen jonkin kirjan, jossa on alusta asti mietitty yhtenäinen teema.

Ja sitten helluntaisen arvonnan voittajaan. Osallistujia oli seitsemän, mikä oli ilahduttava määrä jonkin verran valtavirrasta poikkeavalle arvonnalle. Arvoin lippulappumenetelmällä kirkkopuuha- ja tietopaketin voittajaksi Henna Holapan. Otan sinuun tänään yhteyttä.

Aurinkotunneli

Kävin eilen katsastamassa Lauttasaaren Koivusaaressa, metroaseman läheisyydessä sijaitsevaa alikulkutunnelia, joka oli saanut paikallisten alkuasukkaiden ja Koneen Säätiön yhteisötaideprojektissa väriä pintaansa. Jalankulkijoille tarkoitettu putkenpätkä oli aiemmin tosi karu ja kolkko, matala ja vähän pelottavakin pimeällä. Kun asuin Katajaharjussa puolitoista vuotta, tunnelia tuli enemmän käytettyä. Nykyään se ei ole oikein reittieni varrella. Matkustin siis ihan varta vasten metrolla Koivusaareen. Toki sinne reippaileekin vaikka kävellen kotoani.

Käsittääkseni lapset ovat piirtäneet kuvat työpajoissa nyt Aurinkotunneliksi nimettyyn alikulkuväylään ja seniorit taas ideoineet tekstit. Teemana on meri ja luonto – eiliset avajaiset sopivat siis hyvin Maailman merien päivään. Alla joitakin yksityiskohtia seinämaalauksista.

Tässä kuvassa näkyy Aurinkotunnelin sijainti suhteessa Koivusaaren metroasemaan. Ei ole pitkä matka.

Ja Koivusaaren metrishän on kiistatta koko metroverkoston överein pytinki isoine lasi-ikkunoineen. Wikipedia tietää kertoa, että kyseessä on maailman ainut merenalainen metroasema ja siellä on Suomen pisimmät liukuportaat. Tulipa testattua nekin.

Ja merinäkymä metroasemalta on myös aika hulppea. Toivotaan, että tuleva rakentaminen (ja merentäytöt!) eivät tuhoa ihan kaikkia maisemia ja varsinkaan koskemattomia rantoja. Tuolla lähettyvillä voi nimittäin nähdä mm. lepakoita.

Muistuttelen lopuksi pienestä "kirkollisesta" blogiarvonnastani, johon ehtii vielä hyvin mukaan.

Helluntaiaaton kirkkopuuha-arvonta

Heleää helluntaiaattoa, tähän vanhat vitsit kesäheiloista, joita ei ole eikä tule. Blogissa päivitystahti on ollut kovin hidas, mutta ehkä kesäriennoista tulee kirjoiteltua tännekin. Art journal -kesäleiri alkaa ensi viikolla. Löysin kirjaston kierrätyskirjahyllystä 60-luvun ruotsinkielisen hengellisen romaanin, jonka tuunailen kurssilla taidepäiväkirjaksi. Riihimäen retki polttelee myös mielessä. Haluaisin nimittäin mennä siellä sijaitsevaan Suomen Lasimuseoon. Lasi on yksi lempimateriaaleistani. Kesä on myös monien praasniekkojen eli ortodoksisten kirkkojen "nimipäiväjuhlien" aikaa. Esimerkiksi Helsingin Unioninkadulla sijaitseva Pyhän Kolminaisuuden kirkko viettää juuri nyt helluntaina praasniekkaansa.

Kirkkovierailuja silmälläpitäen arvon nyt lukijoiden ja satunnaisten kulkijoiden kesken pienen puuhapaketin, joka sopii niin lapsille kuin aikuisillekin. Paketissa on Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten – Kirkkotiedon käsikirja, joka on piirroskuvitettu käytännön opasvihkonen ortodoksisen kirkon tapoihin. Lisäksi mukaan tulee tarrapuuha-arkki, jonka avulla voi tutustua ortodoksisen kirkon esineistöön liimailemalla tarroja oikeille paikoilleen. Vihkosen ja tarrapuuhan kanssa voi mennä sitten vaikka lähimpään ortodoksiseen kirkkoon bongailemaan niitä ristejä, lampukoita ja ikoneita autenttisessa ympäristössä.

Jokainen kommentin jättänyt (huom. kommentti ilmestyy blogiin vasta esitarkastuksen jälkeen) saa tasapuolisesti yhden arvan. Jättäkää mielellään sähköpostiosoite, jotta tavoitan voittajan postiosoitteen kysymistä varten. Huomatkaa, etten voi enää kommentoida Bloggerin ärsyttävän bugin takia niihin Bloggerin blogeihin, joissa ei ole kommenttien esitarkastus päällä. Arvon voittajan lauantaina 15.6. ja julkaisen voittajan nimen tai nimimerkin silloin, pysykää linjoilla!

Nyt taitaakin nousta ukonilma, ihanaa, lempisääni! Suljen tietokoneen ja sammutan modeemin myräkän varalta. Onnea arvontaan jokaiselle.