perjantai 29. syyskuuta 2017

Aikainen lintu nappaa pari kuvaa

Olen harmitellut laiskuuttani lähteä kuvaamaan aikaisin aamulla tai illalla auringon laskiessa. Keskipäivän ja iltapäivän kuvissa valo on aika kova ja raaka. Viime lauantaina oli ihana ja kirkas aamu. Lähdin kahdeksan aikaan rantaan kuvaamaan. Matalalta paistavan auringon valo oli mukavan pehmeä ja lämmin. Tuuli kyllä jonkin verran, ja kylmästi. Noloa, mutta löysin nämä kotisaaren eteläkärjen parhaat rantapaikat vasta jokin aika sitten. Sisä-Hatun lähellä on ulkoilupuisto, jossa on kallioiset ja kivikkoiset rannat. Toki mistään erämaasta ei ole kyse. Asukkaita on saarella paljon, kai noin 22 000 henkeä, mutta ainakaan aamulla väkeä ei ollut ruuhkaksi asti rannalla. 


Tätä alla olevaa kuvaa ottaessani paikalle tuli kuvaaja, jolla oli paljon pitempi kameran putki kuin minulla. Haha, kamerakateus iski! Tunsin itseni ihan säälittäväksi aloittelijaksi (mitä olenkin), mutta miehen katsellessa sivusta touhujani kyykistyin, yritin keskittyä ja otin tämän kuvan sileistä kallioista, lampareesta ja auringon valaisemasta heinikosta. Vähän matkan päässä tästä paikasta taas säpsähdin, kun lähes törmäsin pikku aukiolla hiljaa istuksivaan lintumieheen. Muitakin aamuvirkkuja siis liikkeellä.





Edellinen päivä, viime viikon perjantai, oli kurjan pilvinen ja sateinen. Kävin kuitenkin pikkupokkarin kanssa kuvaamassa, sillä oli DILO-päivä, "A Day in the life of...". Ideana tässä Flickr-kuvasivuston yhteisöllisessä haasteessa on kuvata omaa arkea neljä kertaa vuodessa, aina kevät- ja syyspäiväntasauksena sekä kesä- ja talvipäivänseisauksena. Otetut kuvat jaetaan ryhmässä ja toisten kuvia mieluusti kommentoidaan hyvässä hengessä. Ah, sellaista vanhaa kunnon yhteisöllisyyttä, jota Flickrissä (ja koko somessa?) ennen oli enemmänkin. Nyt löytämäni toimiva DILO-ryhmä on melko pikkuinen, ennen tällaiset haastekuvaukset ja -ryhmät olivat tosi suosittuja.

Otin DILO-päivänä vain muutaman hassun kuvan, yhden jopa likaisista tiskeistäni, mutta alla oleva varisräpsy sai yllättäen suuren suosion siihen nähtynä, että kuva on otettu sateessa pokkarilla ja ihan tuosta noin vaan hutaisten. Mutta joskus kai onnistuu sattumalta. Värit olivat ihan hirveät, joten muutin kesäkahvilan viimeisestä asiakkaasta ottamani kuvan mustavalkoiseksi. Kuva on Flickrin tilastojen mukaan noussut viikossa yhdeksi suosituimmista otoksistani. Kiva juttu.


Eveliina jakoi juuri blogissaan omaa arkeaan valokuvien kautta kuuden päivän ajan, kannattaa vilkaista. Jos olette Flickrissä, seuraava DILO-päivä on siis joulukuussa, talvipäivänseisauksena. Toki muillakin foorumeilla voi jakaa kuviaan, tai sitten tallettaa vain itselleen. Joulukuinen kuvauspäivä on haastava, koska valoahan ei juuri ole, mutta aion osallistua taas. Ensimmäinen DILO-projektini, johon osallistuin, oli näköjään jo vuonna 2012.

8 kommenttia:

  1. Hienot kuvat! Merimaisemat sykähdyttävät minua aina.
    Variskuva onkin tosi tunnelmallinen ja toimii hyvin juuri mustavalkoisena. Siitä voi aivan aistia syksyn alakuloisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meri on aika kiitollinen kuvattava kyllä. Pitää opetella syysmyrskyjen varalta kameran säätöjä, haluan oppia, miten tyrskyt "pysäytetään" valokuvassa.

      Poista
  2. Oikein hyvät kuvat minustakin! Hyvä kun et antanut sen toisen kuvaajan omaa kuvaustuokiotasi häiritä, vaikka olikin siinä lähellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, koko ajan opin rohkeammaksi. Ennen minusta oli ihan sairaan noloa, jos joku näki minut kuvaamassa jotain risua ulkona. Mikähän siinäkin oli...?

      Poista
  3. Toinen kuva on kyllä tosi upea Liiolii! :) Niin kuin muutkin. Aurinkoisella säällä saa kauniita. Variskuva on hieno. Voisi olla vaikka tarkoituksella sommiteltu, vaikka onkin extempore. Millaisia kuvasi olivat 2012, viisi vuotta sitten? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eveliina! Jäätävän myöhäinen vastaus tässä kommenttiisi. Kuvani vuonna 2012 keväällä olivat arkisia: sulava lumiukko, yksi kuva bussipysäkiltä, toinen sisältä bussista, yksi kirjastosta. Yritän ensi DILO-päivänä ottaa arkisia kuvia myös. Mutta kuten kirjoitin, talvipäivänseisaus on valaistuksen takia vuoden hankalin päivä ottaa kuvia. Katsotaan mitä saan aikaan.

      Poista