sunnuntai 27. elokuuta 2017

Tummanpuhuva nukkenäytelmä aikuisille

Innostuin nukketeatterin mahdollisuuksista neljä vuotta sitten. Isosiskoni ei päässyt tuolloin varaamaansa teatteriesitykseen ja sain hänen pääsylippunsa. Kansallisteatterin Omapohjassa 2013 esitetty Perhosia askelten alla oli hieno kokemus, ranskalaisen Jean Cagnardin nukeille kirjoittama tarina pakolaisuudesta.

Eilen kävin katsomassa niin ikään Kansallisteatterin pikkuisessa Omapohjassa nukketeatteritaiteilija Iida Vanttajan näytelmän Kohtauspaikkoja kadonneille. Talvella en ehtinyt saada lippua tähän esitykseen, mutta onneksi tuli neljä lisänäytöstä! Kohtauspaikkoja kadonneille koostuu pilkahduksista eri tavoilla yksinäisten, eristyneiden ja eristettyjen, ihmisten elämään. Näytelmä on tummasävyinen, surumielinenkin, mutta sisältää myös lempeää huumoria. Koska olen ilmoittautunut sekä nukketeatterinuken valmistamisen että käsittelyn kursseille, kiinnitin huomiota siihen, miten näyttelijät toimivat eri kokoisten ja eri lailla liikuteltavien nukkejen kanssa. 

Näytelmän visuaaliset ulottuvuudet olivat huikeita. Pidin niukasta lavastuksesta ja toimivasta valosuunnittelusta. Suosikkiepisodissani nainen saa paniikkikohtauksen jouluruuhkan hälyssä ja muuttuu kalaksi, vetäytyy ikään kuin pakoon pinnanalaiseen äänettömään maailmaan. Tämä oli toteutettu valoilla ja liikkeellä aivan hurjan kauniisti, en osaa amatöörinä sanoa miten, keskityin vain nauttimaan.

Kuva: Saara Mansikkamäki / Kansallisteatteri.

Kuva: Saara Mansikkamäki / Kansallisteatteri.

Esitys kestää vain tunnin, sopii siis sähköjäniksillekin. Kolme näytöstä on vielä jäljellä lähipäivinä, lippujen saatavuudesta en ole varma. Lämmin suositteluni! Kannattaa yllättää (ylittää?) itsensä, jos nykynukketeatteri on vielä tuntematon alue. Entistä innokkaammin odotan nyt tulevan syksyn nukketeatterikursseja.

Kohtauspaikkoja kadonneille

NÄYTTELIJÄT Iida Vanttaja, Mila Nirhamo ja Maria-Elina Koivula

OHJAUS, SKENOGRAFIA, NUKENRAKENNUS Iida Vanttaja
ÄÄNISUUNNITTELU Tuuli Kyttälä
VALOSUUNNITTELU Harri Kejonen

6 kommenttia:

  1. Mä olen siitä onnekas että työn puolesta katson nukketeatteria useinkin.Mukavaa sunnuntaita🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin joo, ammatissasi se on kyllä varmasti "luontaisetu". :) Pitäisi itsekin käydä katsomassa myös lasten nukketeatteria. Täällä on esim. Nukketeatteri Sampo ja Teatteri Hevosenkenkä lähiseuduilla. Kivaa pyhäiltaa!

      Poista
  2. Näyttää vaikuttavalta ja jopa aavistuksen kummitusmaiselta. Mukavaa elokuun loppua Liiolii <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lavastus oli tumma ja valaistus aika niukka, aikuisten näytelmä ihan täysin sekä sisältönsä että tuon lavastuksenkin puolesta. Syyskuun ihanaa alkua, huomennako alkaa virallisesti syksy?

      Poista
  3. Näyttää mielenkiintoiselta esitykseltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, oli kyllä virkistävä ja koskettava teatterielämys.

      Poista