tiistai 16. toukokuuta 2017

Aamuretki Vanhankaupunginlahdelle

Tein tänään aamusella retken Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Nyt ihmetyttää, miksi en ole siellä aiemmin käynyt. Aivan mahtava paikka! Ihan toista kuin siinä lähistöllä olevat Viikin pellot, joille aktiivisempina lintuharrastaja-aikoina retket aina suuntautuivat. 

Karttaa ja Reittiopasta tutkailemalla selvisi, että Vanhankaupunginlahden alueelle pääsee parhaiten bussilla 68 tai 71 Rautatientorilta ja jäämällä Annalantien pysäkillä pois. Sitten vaan Pornaistenniemeen vievän kävelysillan yli kohti luonnonsuojelualuetta.

Vanhankaupunginkoski ja Voimalamuseo Pornaistenniemen kävelysillalta nähtynä.
Ensin kuljin polkua kaislikon reunalla ja kuvasin kosteikossa runsaina kukkivia rentukoita. On muuten yksi lempikukistani. Satakielet lauloivat. Lintuharrastajia oli aika paljon liikkeellä, samoin ainakin yksi päiväkotiryhmä. Kuitenkin lääniä oli sen verran, että omassa rauhassakin sai olla.

Rentukka kukkii.
Pitkospuita pitkin kävelin tiheään kaislikkoon. Pääskysiä lenteli kaislikon yllä, kesän pitäisi siis olla täällä? Olikin ihan lämmintä ja riisuin villapaidan pois.


Kaislikon suhina on ehkä ihanin ääni ikinä!

Pitkospuut kääntyvät piilokojulle.
Pornaistenniemen lintutorniin kannatti kavuta, sillä näkymä laajan kaislikon yli oli tosi hieno. Kuulin tornissa olleelta lintumieheltä, että alueella on mm. mustatiira. Minulla ei ollut kiikaria tällä reissulla mukana, pelkkä kamera, joten lintuhavainnot jäivät aika vähiin. Enemmän tällainen fiilistelyretki. Tornilta poistuessani näin kuitenkin pusikossa mustapääkertun, naaraan.

Näkymä Pornaistenniemen lintutornista. Kuvassa näkyy piilokoju.
Seuraavaksi lähdin kohti Lammassaarta. Sinnekin vei pitkospuut kaislikon halki. Jonkin matkaa sai talsia, reitin varrella olisi ollut matala lintujenkatselulava, mutta staijarit olivat "miehittäneet" sen. Lammassaaressa oli pikku kesämökkejä ja lintutorni, johon kiipesin. Torni oli täynnä miehiä kaukoputkineen, eturiviin en päässyt, mutta komean maiseman ehdin nähdä kuten myös sen, että kaukana ruovikon vesirajassa oli ihan hurjasti "jotain" eli kai hanhia.

Lammassaaren lintutorni.
Tässä välissä nautin hiukan eväitä. Lähdin sitten lompsimaan takaisin päin. Sivistyksen pariin palattuani kävin vielä katsomassa Vanhankaupunginkoskea ja kiertelin Voimalamuseon ja Tekniikan museon aluetta.

Vanhankaupunginkoski.
Kompakti kolmen tunnin reissu. Aina vaan löytyy näköjään uusia itselle ennestään tuntemattomia paikkoja kotikaupungista. Innoituksen lähteä tälle reissulle sain Satakielenlaulu -blogista. Käykää kuuntelemassa sieltä, miltä Vanhankaupunginlahden äänimaailma kuulostaa.

12 kommenttia:

  1. Vanhankaupunginlahti on tosi kiva! Aurinkoa viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä olikin todellinen yllätys minulle. Alue oli isompi ja jännittävämpi kuin odotin. Mukavaa loppuviikkoa!

      Poista
  2. Onpa aivan ihana luontokohde! Tuollaiset kaislikot ovat hienoja. Ja minäkin pidän rentukoista, kuten muistakin keltaisista kukista, ne ovat niin aurinkoisia! Retkeily kannattaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Suomennan juuri kirjaa, jossa ollaan vähän samantapaisissa maisemissa, kaislikkojen äärellä. Tuli siksi ihan kotoinen olo.

      Poista
  3. Onpa kaunista. Minä olen ihan ummikko Helsingin eri alueiden ja kaupunginosien suhteen, joten kiva saada vähän sivistystä. Ja tietysti luontokokemuksia myös pääkaupnkiseudulta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on yllättävän lähellä "ydintä", mutta silti rauhallinen paikka. Oikea keidas kaupungissa.

      Poista
  4. Olipas hienoja kaislikkokuvia. Sä olisit varmasti hyvä lisä luontoretkelle. Jonkun verran lintuja tunnetaan, mutta aina siellä tulee niitä mistä ei tiedä.

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oma määritystaito on rapistunut käytön puutteessa. Esimerkiksi sen mustapääkertun tunnistin vasta kotona lintuoppaasta. Painoin maastossa tuntomerkit mieleen ja tsekkasin kotona mistä linnusta olikaan kyse. Vaikempia lintuja tunnistaa ovat mielestäni just kaikki pikkutirpat ja toinen ryhmä on sitten kahlaajat.

      Poista
  5. Hieno kierros, tykkäisin itsekin tuollaisesta:) Ja nuo rentukat. Multa menee usein se aika ohi, kun ei muista että milloin ne on. Nyt voisi käydä lähistön suolla katsomassa, joko täälläkin niitä olisi. Ne on oikein piristys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nyt on rentukka-aika! Rentukoita näkee tosi paljon esim. Virossa just tähän aikaan, matkalla Tallinnasta Tarttoon. Kaikki ojat ihan keltaisenaan.

      Poista
  6. Olen nyt tämän kevään aikana käynyt Vanhankaupunginlahdella kolmasti ja tykästynyt paikkaan. Viimeksi lumouduin satakielistä, punavarpusista ja ruokokerttusista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä kiva paikka! Aika suosittukin lintumiesten (ja parin lintunaisen) määrästä päätellen. Mun pitää myös opetalla tunnistamaan punavarpunen äänestä. Ja monta muutakin lajia.

      Poista