sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Alkukevään linturetki

Hei, tarkoitus ei ollut pitää parin kuukauden päivitystaukoa saati lopettaa blogia. Blogin tilastot sekoittaneet tuhannet robottikävijät (?) ärsyttävät tosin edelleen, vaikka en tiedä, onko niistä varsinaista haittaa – kertokaa te jo tiedätte! Olen kirjoittanut tällä välin hiljaksiin Liiolii lukee -kirjablogia (linkki profiilissa; en uskalla laittaa tähän suoraa linkkiä, sillä en halua robotteja sotkemaan sinnekin). Olen viettänyt siis tällä välin melko tapahtumaköyhää elämää, joten jutun juurta ei ole syntynyt. Mutta tänään kävin linturetkellä!

Oikeastaan jo eilen melkein bongasin töyhtökiurun. Kävin Jätkäsaaren Verkkokauppa.comista ostamassa kiikarit. Ratikan ikkunasta näin Hietalahdessa pienen porukan puistoisella kumpareella katselemassa kiikareineen kerrostalojen suuntaan. Olisi pitänyt loikata kyydistä pois ja mennä kysymään, mitä näkyy. Olisi nimittäin ollut upouudet (kohtuullisen edulliset ja vähän turhan isot, mutta ok-laatuiset) kiikarit laukussa. Tänään sitten katsoin Tiirasta, että Hietalahden kerrostaloilla oli nähty se töyhtökiuru, harvinaisuus. Jäipä näkemättä.

Tänään oli sitten Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen järjestämä retki ihan kotikulmilla. Tarkoituksena oli katsella vesilintuja, mutta rannat olivat menneet yöllä ohueen jäähän ja vesilinnut siirtyneet hieman kauemmaksi sulaan. Kyllä niitä sitten siellä näkyi, isokoskeloita ja telkkiä. Kaukana horisontissa pikku saaren merimerkin päällä havaittiin merikotka, mutta se paljastui vääräksi havainnoksi kaukoputkella katsottuna. Sitten ihan oikeasti havaittiin merikotka, mutta se oli niin kaukana nököttävä piste, että ainakaan minulle havainnosta ei ollut paljon iloa. Mutta ihan retken lopussa nähtiin vielä kaksi lentävää merikotkaa meren yllä. No nyt näkyi kunnolla! Mukava havainto. Muita retkellä havaittuja lajeja olivat mm. puukiipijä, kuusitiainen, käpytikka ja harmaalokki. Taisi olla 16-18 havaittua lajia yhteensä.

Linturetkelle, jonka toisena oppaana oli TV:stäkin tuttu Paul Segersvärd, osallistui yli sata luonnonystävää. Rehellisesti sanottuna siinä oli minulle vähintään puolet liikaa. Massajutut eivät ole oikein minua varten. Mukavaa tietysti, että linnut ja luonto kiinnostavat ihmisiä. Itse harrastin teininä aktiivisesti lintuja ja haaveilin 12-15-vuotiaana ornitologin työurastakin. Lajinmääritystaito kuitenkin rapistuu käytön puutteessa. Nyt on vuosien tauon jälkeen sitten kiikarit kaulassa ja merelliset retkeilymaastot ihan nurkan takana. Kevätmuuttoa odotellessa siis!



11 kommenttia:

  1. Merkitsetkö muistiin näkemäsi lintulajit? Jossain vaiheessa otan itseäni niskasta kiinni ja yritän opetella lintukirjasta vaikka yhden linnun viikossa. Mulla kun tunnistaminen rajoituu kaupungissa yleisimpiin lajeihin. Ja se ei ole mielestäni tarpeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen merkitsin muistiin, silloin teininä. Minulla oli havaintopäiväkirja, jossa yritin olla (liikuttavan) tieteellinen. Piirtelin kuviakin sinne. Tietysti sen haviksen pitämisen voisi elvyttää uudelleen.

      Poista
  2. Sinä tunnet lintuja:) Itse olen aivan onneton lintujen tunnistamisessa, vaikka täällä metsässä se olisi ihan hyödyllinen taito. Linnuista puheenollen, tällä viikolla yhtenä aamuna oli säikähdys, kun ihan tienvierestä pölähti yht´äkkiä hangesta lentoon joitakin metsäkanalintuja nukkumapaikoiltaan. Sinne jäi hankeen kohtuulliset syvät kolot.

    VastaaPoista
  3. No tunnen ja tunnen... :D Kyllä saa melkein alusta aloittaa, kun on niin pitkä tauko ollut aktiiviharrastuksessa. Opastetuilla retkillä on se hyvä puoli, että joku muu ja osaavampi varmistaa määritykset. Mitähän ne metsäkanalinnut olivat? Joskus mökillä muistan säikähtäneeni, kun parvi lähtee lentoon metsässä melkein jalkojen juuresta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei keritty huomioida. Itse kuulin vain kahahduksen ja tytöt pikaisesti näki jonkun siitä lehahtavan. Samanlaisia koloja oli siinä molemmin puolin tietä muutama. Mulle itselleni kävi joskus nuorena ollessani kanssa niin, että talvella suksien alta lähti parvi lentoon. Olin aika järkyttynyt, kun ilmiö oli silloin mulle aivan uusi.

      Poista
  4. Kiva kuulla kuulumisiasi! Ihanan aurinkoisia kuvia olet bongannut lintujen lisäksi.
    Kävin kurkkaamassa lukublogiasikin, sain hyviä uusia lukuvinkkejä. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään paistaisi taas aurinko, saisin varmasti kivoja kuvia, jos menisin rantaan, mutta on muita suunnitelmia. Kirjablogikin päivittyy piakkoin, on ollut aika paljon ns. muuta elämää.

      Poista
  5. Kiva kuulla sinusta täälläkin vaihteeksi! Onhan se lintubongaus mukavampaa yksikseen tai pienellä porukalla, on enemmän luonnon rauhaa :) Ihana tuo maisemakuva! Minuakin harmittaa, kun jo monen viikon ajan on ollut sitä "bottiliikennettä" Amerikasta toisessa blogissani, tuhansia "kävijöitä" on tullut jo. Haluaisi tietää, mikä on todellinen kävijämäärä... Kuulemma se ei kai ole vaarallista (??) ja muillakin bloggaajilla on sitä ajoittain ja sitten se kai joskus menee ohikin - vai meneekö?? Sitä odotellessa!!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, massatapahtumat ja luonto ei ihan ole paras yhdistelmä. Olen kuullut, että tuota liikennettä USA:n suunnalta on tullut muihinkin blogeihin. Toivotaan, ettei siitä ole muuta haittaa kuin tilastojen sekoaminen. Vielä ei ole minun blogissani mennyt ohitse, jatkuva tasainen virta jo useamman kuukauden ajan.

      Poista
  6. Minä olen täysin hurahtanut lintuihin ja olen ottanut projektiksi ystäväni kanssa tallentaa sadan eri lintulajin äänet tunnistettavasti Suomen juhlavuoden kunniaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä huikean hieno projekti, jota jään seurailemaan!

      Poista