keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Lepakkoretkellä

Maanantai-iltana osallistuin Pro Lapinlahti ry:n järjestämälle lepakkoretkelle. Sain tietää retkestä vasta samana päivänä ja iltasella väsymys oli kova. Voitin kuitenkin väsyn, onneksi, ja lähdin retkelle pimenevään iltaan. Aurinko oli jo laskenut, kun klo 21 kokoonnuimme Lapinlahden Lähteellä. Oli kuitenkin kirkas tähtitaivas ja vielä liian valoisaa lepakoille, joten pääsimme kurkkaamaan Aleksis Kiven huonetta entisessä sairaalarakennuksessa pimeän tuloa odotellessamme. 

Lapinlahden entisen sairaalan portaikko.
Retken johtajana ja oppaana toimi Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, tietokirjailija Jarmo Nieminen. Meitä retkeläisiä oli parhaimmillaan parikymmentä. Aluksi lähdimme Hietaniemen hautausmaan vanhalle puolelle lepakkojahtiin. Lepakoita en itse onnistunut näkemään, vaikka joku sanoi äkänneensä nopean vilauksen taivaalla, mutta taajuusmuuntimien avulla saimme muutettua pohjanlepakoiden kaikuluotausääntä ihmiskorville kuuluvaksi maiskutussarjaksi. Nieminen kertoili lepakoista yhtä jos toista mielenkiintoista. Lepakot ovat yllättävän pitkäikäisiä ja niitä on maapallolla yli 1200 lajia jättimäisistä hedelmälepakoista vampyyreihin. Suomessa on tavattu 13 eri lepakkolajia, joista yleisin, pohjanlepakko, siis kierteli jossain yllämme hyönteisiä pyydystämässä. Tai Niemisen mukaan illan aikana paikalla oli ehkä viisi pohjanlepakkoa. Hautausmaan portit sulkeutuvat klo 22, joten meille tuli hiukan kiire siirtyä Hietaniemen rantapolulle. Myöhemmin vielä kolusimme Lapinlahden alueen rantoja yrittäen bongata vesisiippaa, mutta ilmeisesti oli liian valoisaa, joten emme nähneet tai kuulleet sitä.

Suomessa toimii lepakkotieteellinen yhdistys, jonka nettisivuilta saa tietoa sekä lepakoista että lepakkoharrastuksesta. Uskoisin, että paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset ympäri maan järjestävät myös lepakkoretkiä. Kannattaa lähteä mukaan, jos on tilaisuus. Vuosia sitten meidän lapsuudenkotiin tuli keskellä päivää sisälle lepakko. Se raukka lensi päin ikkunaa ja putosi patterin taakse. Jotenkin se saatiin sitten kiikutettua ulos. Mökillä Etelä-Savossa oli myös paljon lepakoita. Minusta ne ovat kovin sympaattisia eläimiä. Nahkhiir viroksi, muuten.

12 kommenttia:

  1. Ei vitsi en ole edes tälläisiä retkiä tiennyt olevankaan. Olet hyvä löytämään kaikkia mielenkiintoisia ja jänniä juttuja. <3 Kivaa loppuviikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seurailen FB:ssä muutaman eri järjestäjän tapahtumia ja sieltä löydän aika usein kaikenlaista mielenkiintoista kokeiltavaa. Mukavaa loppuviikkoa sullekin! Aurinko paistaa!

      Poista
  2. Lepakot ovat hienoja otuksia.Mutta tänä loppukesänä kotipihalla ei ole näknyt ensimmäistäkään, ekan kerran koko asumisen aikana. Olen huolestunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulin retkellä, että lepakoille voi valmistaa pönttöjä! Valosaaste karkottaa varsinkin siippoja. Elinympäristöjen tuhoutuminen taitaa olla isoin uhka lepakoille. Toivottavasti lepakot palaavat pihallesi!

      Poista
  3. Onpas mielenkiintoisen kuuloinen retki. Kuopiossa muistan, että Kuopion luonnontieteellinen museo järjestää aika ajoin kaikenlaisia retkiä, mutta tällaisesta lepakkoretkestä en ole kuullut. Jännää! Minustakin lepakot on sympaattisia, tosin en ole tainnyt nähdä koskaan sellaista itse (muuta kuin taivaalla vilahduksia).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostava retki oli kyllä, vaikka "saalis" jäi yhden lepakkolajin ääntelyyn. Tunnelmallinen kulttuuriympäristö pimeässä oli oma mausteensa retkelle. Eipä minua olisi yksin saatu pimeällä Hietaniemen hautausmaalle, varsinkaan sinne vanhalle puolelle! :D

      Poista
  4. Aika jännä varmasti tuollainen retki. Meillä on täällä joskus näkynyt lepakoita ja minua yllätti se, että ne olivatkin niin pieniä. Mistä lieneekin mielikuvani muodostunut, että olisivat olleet muka isompia. Tuo sairaalan portaikko on muuten tosi kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, pieniä ovat. Oppaamme kertoi, että kaikki suomalaiset lepakkolajit ovat niin pikkuisia, että mahtuisivat nyytiksi taiteltuna tulitikkuaskiin. Portaikko on kaunis ja siinä näkyy vuosikausien kulutus. Potilashuoneiden ovien päälle on myös kauniit kaari-ikkunat.

      Poista
  5. WAU. Tuollainen retki ollut pidempään haaveena. kuitenkin järjestävät sen verran kaukana retkiä, ettei ole tullut vielä lähdettyä. Meillä on joku viiksisiippa alivuokralaisena mökillä. Pelättiin jo sen muuttaneen pois, mutta heinäkuussa näkyi pitävän vintillä päivää.

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi teillä on lepakko "kotieläimenä" :) Retken opas sanoi vievänsä kavereittensa kesämökeille lepakkopönttöjä tuliaisiksi.

      Poista
  6. Voi vitsi, todella mielenkiintoista. Tahtoo joskus lepakkoretkelle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsi arvaa tuliko mieleen siellä retkellä, että olisit varmasti tykännyt. :/ Niin nopsakalla varoitusajalla lähdin, etten tajunnut kysyä, olisitko päässyt silloin mukaan.

      Poista