keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Art journalin lisälehdet

Taiteilin muutaman sivun lisää art journaliin. Työskentelypisteeni on ollut evakossa pikkuisella keittiönpöydällä, sillä varsinainen työpöytä on ollut pressun alla näihin päiviin asti. Ruskeasävyiselle aukeamalle leikkasin pari lehtikuvaa. Siinä on taas pohjalla akvarellia, akryyliä, liituväriä, kaikkea suloisesti sekaisin. Tekstin ja Buddha-kuvan koristelut tein valkoisella maalitussilla, joka harmikseni on hiukan läpikuultava. Saisi olla peittävämpi. Tiedän, olen kauhea, en suojannut pöytää. Mutta en kyllä sotkenutkaan!


Vihkon ensimmäisen sivun koristelin myös. Ensin vetelin öljyliiduilla raitoja erilliselle paperille ja maalasin vesivärillä päältä. Öljyliituhan hylkii vesiväriä, tuttu juttu jo ala-asteen kuviksesta. Leikkasin sitten paperista pilven muotoisia paloja ja liimasin art journaliin. Värit ovat oikeasti syvemmät kuin valokuvassa.


Sitten iski totaalinen jumi – onnistuin tekemään niin epämieluisan aukeaman vihkooni (ei kuvatodistetta), että into koko hommaan hiipui. Mitä enemmän parantelin kuvaa, sitä köpömmäksi se muuttui. Täytyy vain kääntää sivua, ihan konkreettisesti, sillä aina ei voi onnistua. Repimäänkään en halua ryhtyä.

Ikkunaremontti etenee. Ihan oikeasti alkaa tuntua vihdoin siltä, että homma saattaa tulla joskus jopa valmiiksi! Niin odotan, että saan huonekalut paikoilleen, matot lattioille, verhot ikkunoihin ja ennen kaikkea saan tulla ja mennä ilman huolta kissasta, siis siitä, karkaako se ulos työmiesten tullessa (ja jättäessä ikkunat ja ovet auki) vai suljenko sen häkkiin, mikä on kyllä rääkkäystä. Että voi olla yhdestä lemmikistä vaivaa ihan suoraan sanottuna, vaikka on siitä tietysti iloakin. Mutta saa kyllä olla elämäni viimeinen lemmikki, tuo armas kisuliini. Eläinlääkäri onneksi kertoi iloisen uutisen – kissaflunssarokote onkin voimassa kolme vuotta eikä rabies-rokotettakaan sisäkissa tarvitse. Säästämme siis saturaisen muuhun käyttöön, kun rokotekäynti siirtyy vuoteen 2018. Ja ei sitten niitä korvatulehduksiakaan, kiitos.

Käyn kaappeja ja laatikoita läpi, sillä olen menossa myymään kirppistapahtumaan tarpeetonta tavaraa. Pelkään, että tällä kirpulla kiertää lähinnä vaatteet, ja niitä minulla ei ole laittaa myyntiin, kaikenlaista kippoa ja kuppia kyllä. Kirjahyllyäkin voisi hiukan karsia, mutta useimpien opusten jälleenmyyntiarvo on valitettavasti aika nolla. Muuten, tänä vuonna Helsingissä ei järjestetä Kaapelitehtaan Kierrätystehdas-tapahtumaa, vähän harmi. Se on ollut paikka, jonka ilmaistorille olen kipannut ne ylimääräiset kamat, joita en ole kehdannut viedä Emmaukseeen. Ja kaikki on viety aina suoraan käsistä. Se onkin yksi juttu, mitä olen Kierrätystahtaan ilmaistorilla hiukan kammonnut, se korppikotkat haaskalla -meininki. Ryysätään ja revitään käsistä tavaraa yhtään ajattelematta tarvitaanko sitä oikeasti. No, kunhan kama kiertää. Mutta siis 2016 on tapahtuman välivuosi. Seuraava iso kiva tapahtuma täällä päin taitaakin olla Maailma kylässä -festivaali.

6 kommenttia:

  1. Onpa kivannäköinen art journal. Täytyy kyllä sanoa, että minulle olisi kyllä sattunut useampia epämieluisia sivuja joukkoon. :P Ihana kun joku jaksaa olla noin ahkera kaikissa käsitöissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juuri nyt on taiteilujen aika, mutta varsinaiset käsityöt ovat olleet hetken tauolla. Nämä menevät jotenkin kausissa aina.

      Poista
  2. Ompa hienot sivut sulla. Mitä enää odotat, rohkeutta (sitä ei vaan saa mistään).

    Voi kisu parkaa, mutta jospa pian taas saa olla ihan rauhassa ilman remonttimiehiä.

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Onneksi remontin loppuvaihe ei ole enää meluisa, mutta kissa (tai minä) ei tykkää kyllä häkittämisestä ja milloin tahansa sisään pölähtävistä remonntimiehistä.

      Poista