torstai 11. helmikuuta 2016

Arkiston aarteet: kildejä!

Kaivelin pöytälaatikkoja etsien mahdollista kreppipaperikätköä. Pitäisi nimittäin aloittaa virpovitsaruusujen väkeräminen ajoissa. Löysin laatikostoista kaikkea enemmän tai vähemmän mielenkiintoista, ja nyt esittelyyn pääsevät aarteni 80-luvulta, nostalgiset kiiltokuvat eli kildet. Minulla oli yksi tai kaksi kansiollista kiiltokuvia. Albumin kannessa luki ruotsiksi Mina bokmärken. Kansiot ovat kadonneet ajan kuluessa, mutta kildet ovat tallella kirjekuoressa.


Tämä iso jouluseimikiiltokuva oli isosiskoni omaisuutta, ja kuola valuen himoitsin sitä kokoelmaani. Lopulta sisko suostui vaihtokauppaan. Taisin joutua pulittamaan tästä vaihdosssa useamman kiiltokuvan.


Nelkut eli neliskulmaiset kiiltokuvat olivat enkeleiden ohella suosikkejani. Näiden taakse on painettu kuvan aihe: on riisinviljelyä ja erilaisia eläinlajeja. Opettavaisia kiiltokuvia siis.


Nämä vanhat kiiltokuvat sain äidiltäni. Niiden paperi on pehmeää ja haurastunutta, taustaltaan ruskeaa. Ihanimpia minusta ovat nuo Disneyn Bambi-aiheet. En osaa sanoa näiden ikää...


Kiiltokuvia vaihdeltiin myös siten, että Aku Ankka -lehden sivut taiteltiin taskuiksi, joista joihinkin sujautettiin kiiltokuva, osa taskuista oli tyhjiä. Sitten kokeiltiin onnea laittamalla oma kiiltokuva kaverin lehden väliin, ja tuurista riippuen joko sai uuden kiiltokuvan vanhan tilalle tai vain menetti oman kiltsunsa!

Kiiltokuvien lisäksi keräilin ehkä vähän myöhemmin tarroja. Liimasin ne ruutuvihkoon, joka on jo hävinnyt jonnekin. Ensin oli tylsiä mainostarroja, mutta ainakin 80-luvun loppupuolella alkoi jo olla tosi kivoja tarroja tarjolla. Helsingin Forum-kauppakeskukseen tuli lahjatavaraliike Idea-Forum, josta sai ostaa pieniä tarra-arkkeja rullasta. Ikinä ei ollut varaa ostaa kuin yksi tai kaksi arkkia, joten valinta oli tehtävä huolella.

Ehkä joskus 6–8-vuotiaana keräilin myös tulitikkulaatikoiden etikettejä. Löysin tikkuaskeja maasta ja liotin etiketit talteen. Todella harmi, ettei tuo pieni kokoelmani ole säilynyt. Vielä yksi keräilykohde oli postimerkit. Jossain määrin tämä harrastus on jatkunutkin, sillä poimin talteen yhä edelleen kiinnostavimmat ensipäivänkuoret, ainakin muumiaiheiset. Ja nykyäänhän keräilen – tosin melko passiivisesti – postikortteja, joissa on ikoni tai ortodoksinen kirkko.

24 kommenttia:

  1. Voi että mitä aarteita sinulla onkaan. Itse olin lapsena kanssa kova keräilemään kiiltokuvia ja me myös vaihdettiin kovasti niitä;) Postimerkkejäkin olen kerännyt joskus ja ne ovat vielä tallella mutta kiiltokuvat eivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen, että nämä ovat säilyneet, kun niin monet muut jutut lapsuudesta tuntuvat hävinneen mustaan aukkoon.

      Poista
  2. Ihanaa ihanaa ja miten monta tuttua, miltei kaikki. Pitäiskö meidän joskus vaihdella kiiltokuvia. <3 Muiskuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootsä mun kaa välkällä? Vaihdellaaks kildejä? :D

      Poista
  3. Suloisia. Minäkin olen keräillyt kiiltokuvia vieläkin ja olen laittanut esillekin blogiini (sivupalkissa nostalgia). Kiiltokuvia on kertynyt monta kansiollista ja varsinkin niitä ikivanhoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä käydä tsekkamassa kiiltokuvakokoelmasi. :) Kiitos vinkistä.

      Poista
  4. Voi ihania! Tulee muistoja mieleen. Kun noita isoja kiiltokuvia vaihdeltiin, niin piti tosiaan antaa vaihdossa useampi pieni. Mutta se oli sen arvoista. Ja joskus menin vaihtamaan yhden parhaista kiiltokuvistani hetken mielijohteesta. Menetin siinä sitten unetkin parilta yöltä. Missähän minun kiiltokuvakansioni ovat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, muistan, että olin hyvin tyytyväinen, kun sain lopulta tuon ison seimiaarteen itselleni. Ja taidan olla vieläkin. :)

      Poista
  5. ihania!

    Minulla on omat kiiltsikka-kansioni vielä tallessa. Keräsin erityisesti koiria ja noita seimikiiltsikoita. Ja "vanhoja" - sellaisia joissa taustapuoli oli kellertynyt.
    Tulipa hyvä ja nostalginen mieli tästä postauksesta, pitääkin mennä heti kotona fiilistelemään...

    VastaaPoista
  6. Kiiltokuvat on aina niin ihania, nostalgisiakin. Moni malli on pysynyt samana miun lapsuudsta asti.
    Veljelläni on mahtava kokelma tikkuaskien etikettejä 50-60 luvulta. isämme oli töissä satamassa ja hän sai ulkolaisista laivoista tulitikkuaskeja, ja ne oli upeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, ovatko veljesi etiketit säilyneet, mahtavaa! Miksi enää ei ole etikettejä tikkuaskeissa...?

      Poista
  7. Kiiltokuvia :D Näitä juuri yksi päivä pohdin. Täytyy etsiä kaupoista ihan uusia seuraavalle sukupolvelle. Minulla oli äitini kiiltokuvat pienenä joihin kuului juurikin disneyn kiiltokuvia. Liekkö ovat enää tallessa. Sinun kiiltokuvista yksi on aivan erityisen ihana. Tuo Rumpalin kuva :)

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se Rumpali on yksi suosikeistani. Mitenhän saisi tuon vanhan paperin haurastumisen estettyä tai ainakin hidastettua? :o Alkavat olla jo aika haperoita nuo äidin vanhat.

      Poista
  8. Ihana nostalginen postaus, kiitos! Minäkin keräsin aikanaan kiiltokuvia, postimerkkejä ja etikettejä. Kaikki pitäisi olla tallessa...mutta missä?! Tässä olisi taas yksi hyvä syy lisää käydä komeroita ja varastoa läpi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komeroista löytyy usein vaikka mitä aarteita! Kannattaa kaivella. :)

      Poista
  9. Meilläkin, kun tyttö oli pieni niin kerätiin kiiltokuvi nekin on vielä tallessa siis jossakin. Iloista Ystävänpäivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa ystävänpäivää Tainallekin!

      Poista
  10. Niin olen minäkin aikoinaan kerännyt kiiltokuvia, mutta sittemmin laitoin ne kiertoon serkkutytöille, joten muistoiksi asti ei ole jäänyt. Hauskaa ystävänpäivää ♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on taas melkein kaikki lapsuuden lelut siskon lapsilla leikeissä, ei itsellä. Hyvää ystävänpäivää!

      Poista
  11. Hei, blogissani on sinulle haaste. Haluaisin kuulla ajatuksiasi kirjoista: http://hurmioitunut.blogspot.fi/2016/02/kirjahaaste.html

    VastaaPoista
  12. Ihania! Olen saanut apua kiiltokuvieni kanssa fb:n kiiltokuvaryhmästä - vertaistukea parhaimmillaan :) Mun kiiltokuvat on museolla tallessa, vihkoihin liimattuina muistovärssyjen kanssa. Onneksi ovat niin eivät palaneet tulipalossa aikoinaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äidilläni on sellainen vanha muistokirja kiiltokuvineen!! Vein sen lapsena kouluun näytille, kun oli joku vanhan ajan päivä.

      Poista