Liikettä ja tukea selälle

Aloitin tanssikurssilla. Tanssi on viimeinen asia mitä voisin kuvitella harrastavani. Okei, haluaisin tanssia mielelläni vaikkapa afroa, mutta koska olen ihan käsittämättömän huono koreografioissa, yksinkertaistenkin liikesarjojen seuraaminen on melko mahdotonta. Samasta syystä kaikki tanssilliset ryhmäjumpat on ihan poissuljettuja. Mutta liikkua pitää. Ja tämä tanssikurssi vaikutti heti ilmoituksensa perusteella sellaiselta, josta saattaisin tykätä. Luovaa tanssia ja liikeilmaisua. Ei sääntöjä, ei koreografioita. Tehtäviä ja ohjeita toki on, mutta niitä saa varioida halutessaan. Jonkin verran käytetään myös kuvaa ja piirtämistä. Juuri niin rankkaa tai kevyttä kuin mitä itse haluaa.

Tutut päällä emme ainakaan vielä tanssahdelleet.

Ensimmäisen tanssikerran jälkeen oli energinen ja hyvä olo. Täytyy sanoa, että oman kropan ketkuttelu tuntui välillä hölmöläisen hommalta, mutta oikeastaan hyvällä tavalla. Iso peili tanssisalissa paljasti oman liikkeen olevan aika kömpelön näköistä. En paljoa peiliin siksi vilkuillutkaan. Kevään aikana siis tällaista vähän erilaista ohjelmaa. Tykkään.

Minullahan on ollut selkä kipeä melkein joka päivä 12-vuotiaasta asti. Yläselän jumeihin jo yhden kerran tanssitunti auttoi. Jotenkin tuntuu liikkuvammalta ja kivuttomammmalta. Ristiselkä vihoittelee ja lonksuu entiseen tapaan. Olin ajatellut jo pitkään ostaa Lidlistä siellä toisinaan myytävän "vartalotyynyn" eli 145 cm pitkän pötkön – kyljellä nukkuessa päällimmäisen jalan voi tukea tyynyn päälle. Silloin ristiselkään ei kohdistu niin kova paine. Nyt Lidliin oli tullut kyseisiä tyynyjä, ja viime yönä tuli halipötkö testattua. Leveä sänky onneksi, niin mahtuu nukkumaan tuon kanssa.  Toimii kuin häkä. Ennen käytin mytättyä huopaa samaan tarkoitukseen, mutta onhan tuo tyyny kätevämpi.

Sänky by Lidl ja DIY.