sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Lukuhaaste ja kieliopintoja ainakin teoriassa


Suketuksen blogissa Eniten minua kiinnostaa tie on käynnissä kiinnostava Kansojen juurilla -lukuhaaste. Tarkoituksena on siis lukea alkuperäiskansoihin liittyvää kirjallisuutta - ainakin kolme kirjaa, joista yksi liittyy saamelaisuuteen - elokuun 9. päivään mennessä. Se on YK:n julistama kansainvälinen maailman alkuperäiskansojen päivä. Jos kiinnostutte haasteesta, käykää katsomassa lisätiedot edellä olleesta linkistä ja ilmoittautukaa toki mukaan.

Korkkasin itse lukuhaasteen lukemalla alusta loppuun Inger-Mari Aikion runokirjan Beaivváš čuohká gaba - Aurinko juo kermaa, jonka ostin Turun kirjamessuilta. Olin toki lueskellut tekijän valokuvin kuvitettua kirjaa jo aiemminkin, mutta nyt luin se kokonaan. Runokirjat pitäisikin lukea alusta loppuun, sillä ohi ovat ne ajat, jolloin runokokoelma oli vain nippu runoja satunnaisessaa järjestyksessä. Kyllä melkein jokaisessa kokoelmassa on jonkinlainen kaari tai tarina, jonka äkkää runot järjestyksessä lukemalla. Lempirunoihin voi toki sitten palata aina uudelleen. Aikion teoksessa runot on järjestetty vuodenkierron mukaan. Ensimmäinen osio on kesä ja siitä kuljetaan kohti talvea, kunnes kevätkesä saapuu ja kirja päättyy.


Kaksikielinen kirja on kaunis pieni teos. En vakuuttunut niinkään Miro Mantereen runoihin tekemästä musiikista - kirjan taskussa on siis CD-levy. Ikävä kyllä CD pätkii pahasti ainakin minulla, enkä päässyt nauttimaan täysillä runomusiikkiiteoksen äänipuolesta. Mutta runot ovat ilmavia ja kauniita, kolmirivisiä kaikki, vähän kuin haikuja. Saamenmaan luonto hengittää teksteissä.


Aikion kirjan on kustantanut DAT (2014). Kirjamessuilla oli mutten aluksi pieni kielimuuri kirjan myyjän kanssa. DAT taitaa olla saamelaiskustantaja Norjan puolelta? Selvisimme lopulta skandinaaviskalla.

Omille saamen opinnoilleni ei kuulu tällä hetkellä ihmeitä. Jumituin totaalisesti oppikirjan neloskappaleeseen, jossa uutta asiaa tuli pilvin pimein. Sitten pidin taukoa ja jouduin palaamaan kolmoseen kertailemaan vanhoja juttuja. Itseopiskelu on haastavaa. Viroakin pitäisi todella petrata. Olen ajatellut varmaan jo reilun vuoden mennä Tuglas-seuran viron kirjoittamisen nettikurssille. Ei ole ihan halpa se, ja vaatii lisäksi seuran jäsenyyden. Mutta ehkä tulevana keväänä on kurssin aika. Nettikurssilla kirjoitetaan oman valinnan mukaan kymmenen tekstiä viroksi ja niistä saa palautteen. Jotenkin nolottaa, etten ole vuosikymmeniä (olen wanha!) kestäneen Viro-harrastuksen aikana saanut itseäni liittymään Tuglas-seuraan. Josko nyt viimein!

Jos tiedätte muita hauskoja lukuhaasteita, jotka alkavat suunnilleen vuodenvaihteessa, niin vinkatkaa ihmeessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti