sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Buorre beaivi!

Terveiset Turusta, kirjamessuilta. Kaksi päivää kului siellä. Tuttuja ja uusia tuttavuuksia tavattu, niin, ja kirjoja ostettu... Saamenmaahan on yksi tämänvuotisten Turun kirjamessujen teemoista, mikä sopi minulle oikein mainiosti. Aloin nimittäin opiskella pohjoissaamea äskettäin Gulahalan-nettisivuston kautta. Netissä opetus on ruotsiksi, mutta nyt messuilta ostamissani saman sarjan oppikirjoissa opiskellaan saamea suomen pohjalta. Olen ensimmäisessä kirjassa noin kolmannessa kappaleessa menossa. Eräs kirjamessujen iltavastaanotolla tapaamani kolttasaamelainen kysyi minulta, miksi valitsin juuri pohjoissaamen. Onhan saamen eri kieliä yhdeksän, osa niistä hyvin uhanalaisia. Suurimmasta saamen kielestä on kuitenkin helppo aloittaa, sillä oppimateriaaleja on helposti saatavilla. Meillä on kuitenkin seurakunnassa "city-kolttia", kai jumalanpalveluskin suunnilleen kerran vuodessa koltansaameksi Helsingissä. Siksi olisi ollut luonnollista valita ensimmäiseksi opiskeltavaksi kieleksi koltansaame. Mutta miksi sitten ylipäätään opiskella saamea? Minulla ei ole saamelaisia sukujuuria enkä ole käynyt vaellusrippikoulun jälkeen edes Lapissa. Kiinnostukseni saamen kieleen on ihan kielitieteellinen, suomen sukukielet kun vetävät puoleensa kovasti. Toisekseen saame on kauniin kuuloista!

Oppikirjojen lisäksi messuilta tarttui mukaan saamelaiskirjailija-elokuvantekijä Inger-Mari Aikion runomusiikkiteos Beaivváš čuohká gaba - Aurinko juo kermaa. (Arvatkaa kauanko etsin noita saamen erikoismerkkejä tietokoneeltani. Löysin lopulta.) Aikion soma, lähes kämmenelle mahtuva neliskanttinen kirja on esineenäkin kaunis. Se sisältää pieniä runoja suomeksi ja saameksi jaoteltuna kahdeksan Saamenmaan vuodenajan mukaan osastoihin. Kirjan luontokuvat ovat tekijän ottamia. Lisäksi kirjan mukana tulee CD-levy, jonka musiikista vastaa Miro Mantere. Teoksen on julkaissut DAT (2014). 


Turun kirjamessuilla ei voinut olla huomaamatta Sofi Oksasen uuden romaanin Norman mainosta, sen verran kohtuullisen kokoisen plakaatin kustantaja Like oli hilannut pääsalin katonrajaan. Lankesin, tuin kotimaista kirjallisuutta ostamalla sekä Oksasen uutukaisteoksen että Puhdistuksen. Kirjaston lainakappaleeni Puhdistuksesta on niin tahmea, etten voi koskea siihen ilman kylmiä väreitä. Jokohan saan klassikon luettua nyt?


Muitakin näkökulmia messuihin olisi, mutta päätän tähän. Buorre beaivi otsikossa tarkoittaa suomeksi 'hyvää päivää', ja se on Gulahalan-oppikirjan ensimmäinen lause. Kakkoskirjan lopussa pitäisi jo osata puhua sujuvasti pohjoissaameksi alkuperäiskansa-asioista ja politiikasta. Huh! Siihen on matkaa.

8 kommenttia:

  1. En ole koskaan opetellut saamea, mutta mä tykkään katsoa saamenkielisiä uutisia. Olen kanssasi samaa mieltä, että saamenkieli kuulostaa kauniilta. Minulle tulee sellainen olo, että sillä kielellä ei pystysisi olemaan ilkeä eikä loukkaamaan ketään. Minusta on kamalaa ajatella, että aikoinaan ihmiseteivät saaneet puhua äidinkieltään, vaan saamenkielet yritettiin hävittää. Onneksi nykyään asiat on toisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, onneksi nyt saamen kieliä arvostetaan ihan eri tavalla kuin ennen. Ja muutenkin lasten oikeutta opiskella omaa kieltään / omalla kielellään.

      Poista
  2. Jännää, että kirjaston lainakappale Puhdistuksesta on niin tahmea (+sanaleikki), ettet voi siihen koskea.
    Meillä on niin tiukka seula, että olen saanut ukaasin kirjaston aineiston turmelemisesta (just toi verbi), kun juomapullostani oli tihkunut vettä suljetun kirjan reunoille, josta seuras lievää aaltoilua. Onneks se oli kirja, jonka lunastaminen ei haitannu, halusin omiin kokoelmiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, puhdistusta kaipaava Puhdistus. Pelkään, että Sylvi rei'ittää vielä joskus jonkun kirjaston kirjan, just tuollaisen pehmeän ja muovitetun kannen. Kissani on kovin viehtynyt muovitetun paperin/pahvin puremiseen. :o

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Samoin sinulle, aurinkoisia päiviä! :)

      Poista
  4. Ää ajatus puhdistusta tarvitsevasta puhdistus kirjasta on todella ällö. Oksaset on vielä mullakin lukematta. En vaan ole saanut niin paljoa kiinnostusta herämään kyseistä kirjaa kohtaan, että olisin sen lainannut kirjastosta.

    Todella hienoa ja aivan ihailtavaa tuo sinun saamen opiskelu. Jäisi minulta tekemättä. Kuultuna todella kiinnostavaa, ja itseasiassa saamenkieliset uutiset katson minäkin, jos tv:n ääreen satun samaan aikaan. Noita uutisia on moni muuten sanonut katsovansa.

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen nyt Puhdistusta (omaa, puhdasta!) ja tykkään kielestä ja kerronnasta. Mutta pelkään, että tulee eteen kauheita väkivaltakohtauksia... :S Tuleekohan? Olen aika herkkis nykyään.

      Poista