maanantai 21. syyskuuta 2015

Lukunurkkaus

Tuikkis Saapasjalan salongista kysyi bloginsa seuraajilta "kuinka luet?" – vastattavahan on, koska sain lukupaikkani juuri lähes valmiiksi. Luen siis nojatuolissa, olohuoneen itäikkunan ääressä. Sohvaa ei enää ole (eläköön!), vaan tilalla on uudet kirjahyllyt, jotka siukun mies ystävällisesti kokosi (kiitos!). Luen aika heikosti, kiitos kysymystä, mutta ehkä se riippuu kirjan imustakin. Toisiin opuksiin syvennyn, tosia luen liian hitaasti tai liian nopeasti, harppoen ja silmäillen. Ostin muistaakseni vuosi sitten Erilaisten oppijoiden liitosta lukiviivaimen, mutta se ei auttanut minua keskittymään kirjoihin yhtään paremmin. Nyt viivainkin on jo hävinnyt jonnekin. 

Luen siis istuen, joskus harvemmin myös sängyssä makuullani, kyljellään, huonossa asennossa ennen nukkumaanmenoa. Saatan lukea tietokoneenkin ääressä, silloin en pidä kirjaa sylissä tai kädessä, vaan pöydällä. Pöytä sopii nojatuolia paremmin tiiliskivikirjojen ja isojen tietoteosten lukemiseen.


Nojatuolin edessä on matala sohvapöytä teekuppia varten. Tai jalkoja. Rahi olisi kiva. Kuten huomaatte, uusissa kirjahyllyissä on vielä tilaa tulevillekin kirjoille, aika ihanaa! Nojatuolissa istuessani näen suoraan edessäni ison runokirjahyllyni, jossa on alun viidettä hyllyllistä runoutta ja alahyllyllinen lastenkirjoja. Lukunurkassa, nojatuolista katsottuna oikealla on matala pikkuhylly, jossa ovat valokuva-albumit ja luontokirjani. Olohuoneen toisessa päädyssä on työskenetelypuoli, sielläkin on kaksi matalaa hyllyllistä kirjoja: kielitiedettä, sanakirjoja sekä melkein kaikki romaanit.

Jos olette yhtään samanlaisia kuin minä, haluatte tirkistellä kirjahyllyjäni. Tässäpä siis muutama tarkempi kuva uusien lukunurkkauksen hyllyjen aarteista. Hyllyllinen folkloristiikkaa, kansatiedettä ja sukukansajuttuja.


Reilu hyllyllinen Karjala-kirjoja. Suku äidin puolelta on kotoisin Karjalan kannakselta Kivennavalta.


Kaksi hyllyllistä ortodoksista kirjallisuutta. Elämäkertoja, hengellistä luettavaa, rukouskirjoja.


Ikkunalaudalla kuuluu olla värikkäitä tuikkuja. Ihan pelkässä kynttilänvalossa en sentään lue, mutta pikkuisen liian hämärää taitaa nurkkauksessa iltasella silti olla. Valaistus on aika kehno koko asunnossa.


Lukiessani en voi kuunnella missään nimessä musiikkia. Se häiritsee keskittymistäni liikaa. En yleensä syö lukiessani, ainakaan mitään sottaavaa. No, tarkemmin ajateltuna saatan syödäkin, mutta ei tahroja kirjoihin, kiitos. Luen mieluummin kovakantisia kirjoja kuin pokkareita. En tykkää siitä, että pokkarin selkämys taittuu. Lisäksi täytyy sanoa, että ällöän hitusen kirjastonkirjoja, joissa on mystisiä länttejä ja pahimmillaan hajuja. Harvemmin onneksi tulee vastaan sellaisia. Tosin vastikään kirjastosta lainaamani Sofi Oksasen Puhdistus kaipaisi kyllä pientä puhdistusta, heh. Alkaa kirjaparka olla elinkaarensa päässä.

Luen myös paikallisbussissa, vaikka siitä tulee vähän huono olo. Luen liian vähän enkä pysy aina oikein perillä mitä kirjamaailmassa tapahtuu. Yritän seurata sekä kotimaista että virolaista kirjakenttää. Miten te luette? Ja missä?

10 kommenttia:

  1. Viehättävä lukunurkkaus sinulla. Noi Tuikut ovat todella kauniit tuossa ikkunalaudalla. Välillä luen paljonkin, mutta sitten taas välillä saattaa mennä pidempikin tovi lukemisessa. Mäkin mielummin luen kovakantisia kirjoja ja olen sen verran vanhanaikainen, että en ole oikein innostunut e-kirjoista. Pokkareita ostan välillä alesta. Ne yleensä lähtee mukaan lomamatkalle, johon ne sitten jäävätkin kiertoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla käsityöt vievät aikaa lukemiselta. En ole vielä oikein löytänyt äänikirjojen maailmaan - sillä tavallahan nuo kaksi harrastusta voisi yhdistää. E-kirjoja en ole lukenut, tai siis latasin kyllä Elisa Kirjan kännykään, mutta en pysty kännykän näytöltä tihrustamaan tekstiä, pitäisi olla tabletti vähintään. Mutta pidän oikean kirjan tunnusta paljon enemmän.

      Poista
  2. Valoisa ja kutsuva nurkkaus. Minä luen mieluiten omia kirjoja, omistan ne myös mieluusti. Inhoan kirjaston lainakirjojen tahroja. Kesällä luen ulkona. Minulla on aina kirja mukana, luen autossa, tauoilla jne. Luen myös hiljaisuudessa, ei musiikkia.

    VastaaPoista
  3. Ihana lukunurkkaus ja lempparivärejä! Tykkään kun on valkoista ja raikkaita värejä. Tuikkurivejä löytyy täältäkin ja harmi kyllä ei ikkunalautoja, mutta onneksi on muunlaisia tasoja joissa voin tukkumerta pitää. :) Hyviä lukuhetkiä Liiolii <3

    VastaaPoista
  4. Oi ihanaa kirjahylly :D Mä tykkäisin kans vakoilla mitä muut lukee, mutta harvalla tutulla on kirjahyllyä muille kun lasten satukirjoille ja koriste-esineille. Kiva nurkkaus.

    Mä luen kyllä niin mieluusti pitkin pituuttani niin sängyssä, lattialla, kun pihallakin. Istualtaan on jotenkin olevinaan niin hankalaa. Mun uusin löytö on nuo e-kirjat ja seuraavaksi testiin lähtee kirjaston e-kirja palvelu. Se ei vielä suostunut toimimaan, mutta kohdan käyn kirjastossa kyselemässä neuvoja. Edelleen rakastan enemmän oikeita kirjoja, mutta laitteella pystyy lukemaan vaikka täysin pimeässä ja kirjoja on helposti saatavilla lisää.

    TTosi

    VastaaPoista
  5. Hauskaa, kun vastasit ihan kokonaisen merkinnän verran! Minäkin tykkään kovakantisista ja oma hylly on tietenkin lastenkirjoille, jotka ovat yhtä lailla kirjallisuutta, jota kulutan. Kirja on minusta hieno esine, joten käsittelen sitä hyvin varoen. Lainaan omasta hyllystäni myös muille, on kivaa, kun on myös lapsia lukukavereina, tyyppejä, joille voin jutella Puluboista ja Supermarsuista (kirjoja, jotka muuten ovat mainioita myös äänikirjoina).

    VastaaPoista
  6. Vastaan tähän teille kaikille, Bloggerissa on nyt jotain häikkää.
    Ulla - Samoilla linjoilla siis. Kesällä oli ihana lukea parvekkeella, loppukesästä siis, kun vihdoin tuli niin lämmin, että siellä tarkeni. Luen myös odotustiloissa ym.
    Riitta Sinikka - Kiitos! Juuri nyt aurinko paistaa nurkkaukseeni. Se on ainoa kohta kodissani, johon paistaa aurinko suoraan, aamulla, hetken aikaa.
    Tiia K - Minäkin tykkään yhdistää valkoiseen värejä. Haluaisin VIELÄ levemmät ikkunalaudat, sellaiset joissa voisi istua!
    TTosi - MIllä laitteella luet E-kirjoja? Kännykkä oli kokeiluni mukaan onnettoman pieni, tarvitsisi olla ilmeisesti tabletti tms.?
    Tuikkis - Kiitos innoituksesta, tätä oli kiva miettiä ja kirjoittaa. Oi, lapsiystävät, joiden kanssa voi puhua kirjoista - mahtavaa!

    VastaaPoista
  7. Mä luen puhelimella. Kokeilin kyllä lukea miniläppärilläkin. Puhelin oli kuitenkin näppärä käsissä, ja kirjat kulkee siten myös mukana helposti. Tablettia mulla ei ole, joten ei siitä kokemuksiakaan. Aluksi puhelin tuntui tosi oudolta. Näyttö hurjan kirkkaalta ja sivut hassusti muutamia lauseita, mutta säätämällä sain siitä sellaisen, ettei enää niin haittaa. Oikea kirja on silti edelleen se paras :)

    Aiheesta sivuun kysymys kuuluu mikä on mielestänne paras lastenkirja? (Nyt kun moni tähän on niitä kertonut lukevansa)

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, tuo on niin kiehtova kysymys, että teen siitä kokonaisen postauksen. :)

      Poista