tiistai 7. heinäkuuta 2015

Seurasaaressa

Museokorttia on vinguteltu taas. Eilen tein retken Seurasaareen, jossa olen ehkä käynyt lapsena. Mitään muistikuvia paikasta ei kuitenkaan ollut. Ulkomuseon alueella on lukuisia ympäri Suomea tuotuja vanhoja rakennuksia savutuvista aina vaatimattoman maalaisaateliston kartanoon asti. Ja kaikenlaista siltä väliltä. Vinkit Seurasaaren retkeilijöille heti alkuun: alue on laaja, varaudu kävelemään. Omat eväät voivat olla hyvä idea, vaikka löytyy saarelta kahvilakin. Merellisessä ympäristössä tuuli on yllättävän viileä, varsinkin saarelle johtavalla sillalla. Lämmintä vaatetta siis mukaan.

Lipunmyynnistä sai alueen kartan, johon merkittiin avoinna olevat talot. Ensimmäisenä suunnistin Kurssin talolle, joka on tuotu Kuortaneelta. Talon opas esitteli miten villaa kehrätään. Toinen opas kehotti minua kiipeämään porttiluhdin yläkertaan katsomaan tyttöjen kapioita. Täytyy sanoa, että luhdin lähes pystysuorissa rapuissa tuli äitiä ikävä. En varsinaisesti tuntenut itseäni ketteräksi talon tyttäreksi...

Kurssin talo, oikealla porttiluhti. 
Heinätupa Utsjoen Nuorgamista.
Iisalmen pappila ja taustalla Karunan kirkon tapuli.
Oli hauskaa kierrellä taloissa ja kurkistella huoneisiin sisälle, kuin 1:1-kokoisiin nukkekoteihin. Vauraan väestön asumista esitteli Kahiluodon kartano, jonka yläkertaan en valitettavasti päässyt oppaan ollessa tauolla. Muutenkin näkemistä oli niin paljon, että jossain vaiheessa huomasin vaipuneeni museokoomaan ja kuljin vain eteenpäin pysähtymättä kovin pitkäksi aikaa tarkastelemaan yksityiskohtia. Sinänsä harmi, mutta jäipähän näkemistä vielä vaikka uudelle vierailullekin.

Tirkistys ikkunasta ulos Antin umpipihatalon pihamaalle. 
Antin talo Säkylästä.
Karunan kirkko vuodelta 1685 on edelleen satunnaisessa sakraalikäytössä. Kirkossa oli mielenkiintoiset kynttilänjalat: seinästä työntyvät käsivarret, jotka pitelivät pitkiä kynttilöitä. Aika karmaisevat, jotenkin. Opas sanoi, että ne saattavat olla saksalaista alkuperää.

Karunan kirkko.

Käväisin vielä kierrokseni lopuksi museokaupassa, joka oli minusta aika vaatimaton. Olisin keksinyt vaikka mitä kivoja ja kansanomaisia, museon tyyliin sopivia tuotteita sinne myyntiin. Kiinnostavampi tutkittava olikin museokaupan yhteydessä oleva maalaiskauppa vuodelta 1871.

Yllättävän vähän vierailijoita näkyi koko saarella. Monissa taloissa sai olla ihan kaksin oppaan kanssa. Kiva reissu kaikenkaikkiaan. Oppaat olivat myös ystävällisiä ja asiantuntevia. Ovatkohan vielä museoaineiden opiskelijoita, kuten muinoin 90-luvulla? 

Viikonloppuna on ehkä tiedossa käynti Turun Luostarinmäen käsityöläismuseoon. Katsotaan mitä keksitään. Olen menossa siis Turkuun erään tutun nunnan ja muutamien muiden ihmisten kanssa. Pääkohde toki Turun ortodoksinen kirkko ja siellä toimitettava liturgia. Viime sunnuntaina osallistuin Pappilatalon kirkossa Jeesuksen rukous -palvelukseen, joka oli siis maallikkovetoinen kaunis rukouspalvelus. Siinä keskitytään toistamaan Jeesuksen rukousta, kymmeniä ja satoja kertoja. Lopuksi luetaan esirukouksia. Hengellisessä elämässäni on ollut jonkinlainen erämaavaihe, mutta kokemuksesta tiedän niiden kuivien kausien aina menevän ohi ajallaan. Toinenkin kirkkomatka pitemmälle, Hankoon, on sovittuna. Kiva päästä pois kotikulmilta. Minulle on iso juttu jo se, että pääsee matkailemaan kotimaassa. Vaikka sitten tehden retkiä päiväseltään eri paikkoihin.

4 kommenttia:

  1. Kiva reissukohde, siitä on aikaa kun minäkin olen tuolla käynyt. Varmaan lukion kanssa tai jotain. Nytpä oli reissullesikin kivemmat säät kuin viikonlopun kovat helteet.

    Kivaa viikkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, ei tuolla olisi kyllä jaksanut kävellä, jos olisi ollut hellettä! :o Kivaa viikkoa sullekin!

      Poista
  2. Ollaan kerran käyty muistaakseni Seurasaaressa, ainakin osassa sitä. Ja Turun Luostarinmäellä oltiin aikoinaan kouluretkellä....siitä on kyllä jo erinäisiä vuosia...päälle 40 v :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen käynyt Turussa joskus ihan hurjan kauan sitten, nyt on jo aikakin mennä. :) Enkä ole kai koskaan käynyt siellä Luostarinmäellä. Paljon on paikkoja vielä valloittamatta!

      Poista