keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Myyttisiä kuvia ja nukkeidea

Viimeisin museokortin vingutus tapahtui tänään, kun kävin tsekkaamassa Ateneumissa Tarujen kansat -näyttelyn. Oi että tykkäsin. Norjalaista ja suomalaista taidetta 1800-1900-lukujen vaihteesta – myyttejä, satuja, luontoelämyksiä. Paljon tuttuja teoksia ja tekijöitä oli esillä, kuten Simbergin Haavoittunut enkeli, mutta tutustuin myös itselleeni ihan uuteen nimeen, norjalaiseen Theodor Kittelseniin, josta tuli yksi suosikkitaiteilijoistani. Ostin kolme postikorttia näyttelystä: vasemmalla ylhäällä Kittelsenin Valkokarhukuningas Valemon, oikealla ylhäällä Ellen Thesleffin upea, hehkuva omakuvapiirros ja alhaalla Hugo Simbergin Pelko metsässä. Käykää ihmeessä katsomassa, näyttely on avoinna syyskuun loppupäiviin asti. Tuo Kittelsenin karhuteos on muuten myös saatavilla näyttelyjulisteena – se on ehkä pakko käydä hakemassa museokaupasta omalle seinälle jossain vaiheessa.



Olen hidas lukija. Sain kuitenkin taas yhden kirjan loppuun. Indrek Harglan Süvahavva-trilogian kakkososa Süvahavva – Teine suvi ei hurjasta kannestaan huolimatta ole lajiltaan kauhua. Sanoisin, että valitettavasti ei ole. Pidin nimittäin ykkösosan poltergeist-elementeistä. Tämä on jännäri, kyllä, ja paljon toki tapahtuu tässä kakkososassakin. Aikamoisen juonivyyhdin Hargla on punonutkin. En ole aivan satavarma, pysyinkö kaikissa käänteissä edes kärryillä. Pientä epäuskottavuutta oli joissakin kohdin, varsinkin mielisairaalaympäristön kuvauksessa, samoin minua häiritsi meediohahmo Ofeelian karikatyyrimäisyys. Mutta päähenkilö Arnika, 18-vuotias tyttö, on kyllä edelleen loistava hahmo nokkavuudessaan ja rohkeudessaan. Trilogiaa ei ole suomennettu eikä tietääkseni olla suomentamassakaan, joten jos haluatte lukea tämän menevän sarjan, opiskelkaa viroa. Hah!


Süvahavva kakkosella kuittaan Kirjakaapin kummituksen kirjankansibingosta kohdan fiktiivinen hahmo.


Nukeista vielä. Kirjoitin näistä American Girl -nukeista aiemmin. Tuli mieleen ajatusleikkinä, voisiko Suomessa toimia vastaava konsepti: Suomen historian eri käänteisiin pohjautuva nukkesarja? Olisi muinaispukuun puettu rautakautinen tyttö, 1800-luvun tomera talonpoikaistyttö ja toisen maailmansodan ajalta evakkotyttö tai pikkulotta? Ja tämä sarja markkinoitaisiin nimenomaan lapsille, ei keräileville aikuisille? Niin, eipä taitaisi meillä onnistua... 

Orjuudesta paennut Addy-nukke elää Yhdysvaltain sisällissodan aikaa.

10 kommenttia:

  1. Tuo Tarujen kansat kiinnostaisi minuakin ja etenkin Kittelsen. Kortissa on aina kaunista ja lempeää Kittelseniä. Olen nähnyt häneltä (en tosin livenä) sellaisia kuolemaa ja pelottavuuttakin henkiviä kuvia enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttelyssä oli Kittelsenin synkempääkin puolta, kuvitusta kirjaan Musta surma. Oli kyllä sellainen näyttely, että taidan mennä katsomaan sen toiseen kertaan.

      Poista
  2. Nuo kaksi taulua joissa on eläimet kuvissa, huolisin huutaen molemmat! Upeita! Niin toimisiko, en tiedä osaavatko suomalaiset arvostaa juuriaan vai haemmeko vielä fiiliksiä aina vaan muista maista. Ideana olisi minusta hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, minä ainakin hommaisin heti sellaisen nukkesarjan itselleni. Mutta ehkä meillä on ihan liian pienet markkinat moiseen. Jos edes yleistä kiinnostustakaan...

      Poista
  3. Ateneumiin olisi meidänkin tarkoitus mennä kunhan löytyy sopiva päivä.:) Hienoja kortteja!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, näyttely on todella näkemisen arvoinen!

      Poista
  4. Todella hienoa taidetta. Nuo kasvot on ihan mahtavat. Harmi vaan kun ne on vähän kaukana täältä meiltä katsoen. Odotellaan josko joskus tulisi jotain vastaavaa tuohon läheiseen taidenäyttelyynkin.

    Tuo sinun nukkesi on pelottava. En voi mitään, mutta nuo silmät riipii sisuksiin asti.

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa kuvassa nukella on kieltämättä aika creepy ilme, semmoinen velmu, vähän pelottavan tekohymymäinen. Miten sattuikaan... :D

      Poista
  5. Aa olen halunnut käydä katsomassa tuon taidenäyttelyn siitä asti kun kuulin siitä. Kiitos muistutuksesta!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne siis suorin tein! Hyvä näyttely. :)

      Poista