sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Haipakkaa!

Hei, hengissä ollaan! Hirmuisen kiireinen viikko takana, mutta tuntuu mukavalta, että on ollut puuhaa. Ammatillisia meininkejä (kääntäjäseminaari) ja kaikennäköistä muuta menoa ja hoideltavaa asiaa. Blogi on jäänyt melkein hunningolle. Tajusin myös harvinaisen pian, etten voi jakaantua kahteen blogiin, rahkeet eivät vain riitä pitämään sekä tätä että lukupäiväkirjaa. Kirjalliset jorinat löytyvät siis jatkossakin täältä. 

Siksipä referoin jo kuopatun lukupäiväkirjan puolella julkaistun postauksen Kirjakroolista. Sehän oli jo 4.6. Kyseessä on helsinkiläiskirjailijoiden kaupungille eri pisteisiin levittäytyvä kirjallisuusfestari. Itse aloitin kirjallisen illan Otavan kirjakaupasta kuuntelemalla kuinka Laura Honkasalo luki otteen uudesta romaanistaan Perillä kello kuusi. Otavan kirjakaupassa oli kaikki -50% alennuksessa, joten houkutuksia riitti. Kiertelin kauppaa ja lopulta mukaan tarttui kaksi Poesian julkaisemaa kirjaa, Mikael Bryggerin ja Reetta Pekkasen kirjoittamat, kovasti kehutut runokokoelmat.

Otavalta poikkesin läheiseen Rikun kirjastoon palauttamaan lainakirjoja. En jäänyt kuuntelemaan Helena Saarikosken esitystä siellä, vaan pienen istuskelutauon jälkeen suuntasin Galleria Helsinki Contemporaryyn, jossa luettiin nonstoppina runoutta. Runot ovat kuitenkin se minun juttuni. Kuuntelin kolme esitystä. Marianna Kurtto luki kokoelmaansa Rottakuningas, se meni heti omalle lukulistalleni. Valitettevasti aluksi oli ongelmia äänentoiston kanssa, enkä kuullut ihan kaikkea. Tilassa oli ilmeisesti samaan aikaan näyttelyn avajaiset ja hilpeä puheensorina oli kova. Järjestäjät tekivät kuitenkin parhaansa, ja kuuluvuus parani loppua kohden.

Marianna Kurtto.

Olin ostanut juuri Mikael Bryggerin kokoelman Tuuliatlas Otavan kirjakaupasta, joten oli hauskaa kuunnella runoilijan esitystä seuraavaksi. Fanityttömäiseen (-tätimäiseen?) tapaan menin pyytämään Bryggeriltä nimmarin omaan kirjaani. Pidin kovasti tästä pienestä kirjasta, sekä ääneen luettuna että itse omassa kammiossa myöhemmin luettuna.

Mikael Brygger.

Kirjallisten ja käännösmeininkien lisäksi olen raivannut kotia – näyttää jo aika hyvältä! Katsokaas, mitä minun Lidlin poistolaarista pelastettu lääkealoeni työntää: pikkuista aloe veran poikasta. Myös siskolta saamani muratin pistokas on juurtunut hyvin ja kasvattaa uutta versoa. Keväällä hankituista viherkasveista pennimuori voi hyvin, mutta sulka-aralia on valitettavasti kuolemassa.


Sylvinkin kuulumisia vähän loppuun. Kävimme viime viikolla eläinlääkärissä ottamassa rokotukset. Pyysin katsomaan varmuuden vuoksi korvatkin, ja vasen, se aina huonommassa kunnossa oleva korva, oli täynnä töhnää. Nyt on huuhdottu korvaa ja sormet ristissä toivotaan, ettei pukkaa tulehdusta. Iloinen uutinen oli se, että Sylvi oli laihtunut 400 grammaa. Jojoileva kissa painoi viime vuonna 4,8 kg, kun Sypän ihannepaino olisi kuulemma 4 kg. Dieettiruokavalio kai sittenkin auttaa, hitaasti?

Mieluitenhan viihdyn makuuasennossa...

8 kommenttia:

  1. Mukavaa kun ehdit vierailulle kiireisen viikon päätteeksi <3 Ja suurkiitos helmikudontakehyksen kokoamisesta ja loimilangan laitosta paperilankavyyhdin kerintää unohtamatta. Ihanaa on kun on hyviä ihmisiä olemassa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, oli tosi kiva nähdä! Se turkkilainen omenatee oli hyvää, pitääkin käydä joskus katsomassa onko sitä vielä myynnissä Théhuoneella. :)

      Poista
  2. Kyllä sitä turkkilaista omenateetä oli ainakin vielä pari viikkoa sitten Theehuoneella.

    VastaaPoista
  3. ♥oi miten söpösti uusi kasvi sieltä nousee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloen poikanen on hiukan venähtänyt. Nopeasti se kasvaakin!

      Poista
  4. Sylvi on niin söpö, kovasti terkkuja Oskulta ja Onnilta <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, Sylviltä terveiset takaisin. <3

      Poista