maanantai 16. maaliskuuta 2015

Yllätys komerosta


No niin. Minkä taakseen jättää, sen vaatekomerostaan löytää? Näin kävi, kaapin pohjalta löytyi pussillinen ties koska virkattuja isoäidinneliöitä. Ladoin tilkut matolle ja niitä olikin paljon, 42 kappaletta. Ja kaikki tietysti päättelemättömiä! Joka toinen tilkku on yksivärinen luonnonvalkoisella reunalla, joka toinen kirjava, mutta ideana näkyy olevan niissäkin, että luonnonvalkoista on joka tilkussa ja värejä vain kaksi per ruutu. Nyt pitäisi päättää kokoanko tämän vauvanpeitoksi vai jatkanko tilkkujen kitkuttamista, jotta saisin aikaan täysikokoisen torkkupeiton. Vähän mixed feelings tämän kanssa. Olisin niin mielelläni löytänyt 42 afrikankukkaaa kaapin perukoilta... Luultavasti jatkan tämän kuitenkin isoksi peitoksi, puolessa välissä valmista kun jo ollaan. Vauvanpeitolle ei itselläni ainakaan ole tarvetta. Löytyykö teiltä koskaan keskeneräisiä ja unohtuneita käsitöitä kaapeista?

24 kommenttia:

  1. Jatka ihmeessä isoksi peitoksi kun noin hyvällä alulla jo on. Tuosta tulee kaunis peitto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, aloinkin jo virkata lisää tilkkusia peittoon.

      Poista
  2. Samaa mieltä, jatka vain kitkuttamista :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, teen ison, ja tällä kertaa oikeasti Ison peiton - viime kesän isoäidinnneliöpeitto peittää just jalat, ei muuta.

      Poista
  3. Arvaa vaan kuinka montakeskentekosta nuo vanhat kaapit ovatkaan nielaisseet. :)
    Jatka ihmeessä peiton tekoa, tuossa on niin herkulliset värit,jos et halua enäätehä lappuja niin ompele nuo yhteen ja sitten virkkaat vaan ympärille mummonruutu virkkausta kunnes peitto on valmis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harkitsin tuota ympärivirkkausta, kiva idea. Tarvitsen kuitenkin matkakäsitöitä ja odotushuonekäsitöitä, niin tilkut on kätevämpiä kuljettaa kuin iso peitto. Mutta tosiaan jatkan tämän isoksi peitoksi, sinnikkäästi!

      Poista
  4. Olen juuri heittänyt omat yllättäen esiintyöntyneet isoäidinneliöt kaatopaikkasäkkiin. Ne eivät olleet noin kauniita. Niissä oli tummanruskeaa, tummansinistä ja tummanpunaista. Missähän mielenhäiriössä minä olen nekin värit joskus valinnut?

    Kokoa tähänastinen peitto ja jatka sitten lappujen virkkaamista, niin saat ihmisen kokoisen peiton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta - jos niistä olisi saanut vaikka patalapun? :P Minulla on pahana tapana änkeä virkkuutöihin "kaikki" värit, harmonia puuttuu. No tässä peitonalussa tasapainottaa tuo luonnonvalkoinen, jota on aika paljon.

      Poista
  5. Kyllä löytyy, jotkut tulee ajankuluessa tehtyä valmiiksi ja sitten on niitä ikuisuus-projekteja.. tuosta tulee upea peitto..jatka ihmeessä tekoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minä jatkan, bussissa jo virkkasin jatkoa tääe. :) Mulla on crochet-in-public -päivä ainakin kerran viikossa.

      Poista
  6. Kuten yllä on todettu, niin olen samaa mieltä, että jatka ihmeessä isoksi peitoksi. Siitä tulee todella kaunis. Ja mitä tulee omiin keskeneräisiin, niin niitä kyllä löytyy :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pitää yrittää saada tämä ennen kesää tehtyä valmiiksi. Kesällä helteillä villalanka alkaa haista lampaalta ja kädet hikoaa... :P

      Poista
  7. Haastoin sinut. http://susannantyohuone.blogspot.fi/2015/03/ilahdutushaaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja minä otin haastehen vastaan kovin ilahtuneena. ^______^

      Poista
  8. Hassua, minä löysin kaapista lähes samanlaisen yllätyksen juuri eilen! Eli laatikollisen isoäidinneliöitä. Ne olivat jopa pääteltyjä ja olin alkanut niitä jo yhdistelemäänkin. Kokonaiseen peittoon kylläkin pitäisi tehtailla vielä paljon lisää paloja.
    Tsemppiä sinulle virkkaamiseen, eiköhän noista sinun paloistasi vielä värikäs ja pirteä peitto tule :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas! Ja vielä pääteltyjä, onneksi olkoon. En ymmärrä, miksi en opi päättelemään nelkkuja heti yhden valmistuttua. Kun tilkkuja on monta kymmentä, päättely maistuu puulta. :o

      Poista
  9. Oi ihanan sateenkaaren värit. Jatka ihmeessä isoksi peitoksi. Mulla niitä keskeneräisiä taitaa olla melko paljon hautautuneena kaappeihin, mutta minkä sitä tuuli luonnolleen voi.

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä virkata nitkutetaan! Mitähän keskeneräistä kaapeissa (tai askartelulipastossani) vielä onkaan - talvellahan sain valmiiksi pitkään kesken olleen mosaiikkipeilin.

      Poista
  10. Oi mikä kaunis löytö! Minulla on keskeneräistä käsityötä, maalausta, mosaiikkityötä ja vaikka mitä kaapit täynnä, huh. Silti pitää aina innostua uudelleen kaikesta uudesta, heh. (t.satunnainen virtuaalivierailija Barcelonasta)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama vika minulla! Barcelonassa kevät on varmaan jo pitkällä, terveiset sinne kauas!

      Poista
  11. Tosi kivat värit ja kun saat virkattua lisää neliöitä tai sitten laitat ne afrikankukat väliin/reunoille niin se olisi todella kaunis! Värit ovat upeat. Sinnittele vaan tuon kanssa niin kiitos seisoo!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Huomasin muuten, että Novita on poistanut 7 veljeksen valikoimasta keltaisen värin - mikä vääryys! Maailma tarvitsee keltaista, ja minulla on sitä lankaa enää pieni nöttönen. Onneksi noita muita värejä tosiaan riittää peitonalussani.

      Poista
  12. Voi ei! Tämä vaan pahentaa minun alkanutta isoäidinneliöbuumia! Tahtoisin virkata neliöitä sen verran, että niistä saisi joskus kasattua pienen tilkkupeiton, mutta saa nähdä miten kauan siihen menee. Laatu ei vielä oman käsialan suhteen ole kovin tasainen, muta harjoitus tehnee mestarin tässäkin lajissa.
    Kauniin värisiä neliöitä.
    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas en osaa yhtään neuloa, mutta aion opetella. AION, oikeasti. Tämän vuoden aikana. Ei ehkä sukkaa ekaksi, mutta sellainen ainaoikeinhuivi. Itsellä menee isoäidinnelkut jo rutiinilla, harjoitus taitaa tehdä tosiaan mestarin (vaikka en ole varma siitä neulomisesta...) ;) Hauskaa viikkoa sinnekin päin!

      Poista